Why Are There So Few Corporate Restructurings? (Available in Finnish)

Authors: Mikko Tavast, Olli Mäkelä and Jan Lilius

Missä ovat yrityssaneeraukset?

Vuoden 2020 talouselämää on leimannut vahvasti koronaviruspandemia ja sen torjuntatoimet, joiden vaikutuksia yritysten ja laajemmin koko valtakunnan talouteen on pyritty keventämään mm. järjestämällä yrityksille lisärahoitusta ja tukia, helpottamalla työntekijöiden lomauttamista kriisiolosuhteissa ja rajoittamalla velkojien mahdollisuuksia hakea yrityksiä konkurssiin.

Tilastokeskuksen julkaisemien tietojen mukaan tammi-heinäkuussa 2020 pantiin vireille 1.459 konkurssia, mikä on 6,0 % vähemmän kuin vastaavana ajankohtana vuotta aiemmin. Tilastoa arvioitaessa on huomioitava, että ”konkurssintorjuntatoimien” vaikutukset näkyvät vasta vuoden 2020 toisen kvartaalin tilastoissa. Tilastosta ilmeneekin, että tammi- ja helmikuun osalta konkursseja pantiin vireille enemmän kuin edellisvuonna, kun taas kesä- ja heinäkuussa konkursseja pantiin vireille merkittävästi aiempaa vuotta vähemmän.

Sen sijaan yrityssaneeraustilastoissa koronaviruspandemian vaikutukset eivät näy. Tilastokeskuksen julkaisemien tilastojen mukaan vuoden 2020 ensimmäisellä puolikkaalla yrityssaneerauksia pantiin vireille 205 kappaletta. Tämä on 13,9 % enemmän kuin edellisvuonna, jolloin saneeraushakemuksia pantiin vireille 180 kappaletta. Vaikka näiden tietojen valossa yrityssaneerausten määrä vaikuttaisi olevan kasvussa, on kuitenkin huomioitava, että vuosi 2019 oli hiljaisin vuosi yrityssaneerausrintamalla viimeiseen kymmeneen vuoteen.

Yrityssaneerauslaki säädettiin Suomessa aikana, joka sekin oli poikkeuksellinen. 1990-luvun lamavuosina elinkelpoisiakin yrityksiä ajautui konkurssiin tilapäisten ongelmien vuoksi. Tehokkuustappion välttämiseksi likvidaatiomenettelyn sijaan oli tavoiteltavaa palauttaa tilapäisiin vaikeuksiin ajautuneiden, muutoin elinkelpoisten yritysten taloudellinen toiminta tervehdyttämistoimin. Tämä johti nopeaan ja radikaaliin lainsäädäntöön, ja hieman yli vuoden kestäneen lainsäädäntötyön jälkeen yrityssaneerauslaki tuli voimaan vuonna 1993. Samalla insolvenssilainsäädäntö otti vuodessa kymmenien vuosien kehityskulkuun verrattavan harppauksen.

Yrityssaneeraus on ns. rehabilitaatiomenettely, jonka tavoite on taloudellisissa vaikeuksissa olevan velallisen jatkamiskelpoisen yritystoiminnan tervehdyttäminen ja yritystoiminnan edellytysten turvaaminen velkajärjestelyjen aikaansaamiseksi. Käytännössä tähän tavoitteeseen pyritään esimerkiksi tehostamalla yrityksen toimintoja, sulkemalla kannattamattomia yksiköitä ja järjestelemällä yrityksen velkoja. Saneeraustoimenpiteet kirjataan saneerausohjelmaehdotukseen, jonka laatii tuomioistuimen nimittämä selvittäjä ja vahvistaa velkojien hyväksynnän jälkeen tuomioistuin.

Saneerausmenettelyn alkaminen aloittaa ns. rauhoitusajan, jolla suojataan saneerattavan yrityksen toimintaedellytykset saneerausmenettelyn ajaksi. Käytännössä rauhoitus tapahtuu yrityssaneerauslain mukaisilla kielloilla, joista olennaisimpia ovat kielto maksaa saneerausvelkaa ja asettaa siitä vakuutta sekä saneerausvelkaa koskeva perintä- ja ulosmittauskielto. Tuomioistuin voi määrätä nämä kiellot voimaan myös väliaikaisina heti hakemuksen tultua vireille.

Yrityksen liiketoiminnan elvyttämisen keinoista on säädetty yrityssaneerauslaissa. Yrityssaneerauslain mukaiset velkajärjestelyt sisältävät paitsi mahdollisuuden leikata saneerausvelan pääomaa myös järjestellä saneerausvelkojen maksuaikataulua, maksujärjestystä ja luottokustannusten maksuvelvollisuutta. Saneerausohjelmaehdotusta laatiessaan selvittäjän on tarkoitus selvittää yrityksen kanssa myös muita kuin yrityssaneerauslain velkajärjestelyiden mukaisia keinoja tervehdyttää yrityksen liiketoiminta esimerkiksi tehostamalla liiketoimintaa, luopumalla kannattamattomasta liiketoiminnasta tai myymällä liiketoiminnan kannalta tarpeetonta omaisuutta. Tämän edesauttamiseksi yrityssaneerauslaissa on säädetty keinoja saneeraustoimien toteuttamiseksi, esimerkiksi mahdollisuus irtisanoa yritykselle epäedullinen vuokrasopimus sen kestoa tai irtisanomista koskevien ehtojen estämättä. Työlainsäädännössä on puolestaan kevennetty työnantajayrityksen mahdollisuutta irtisanoa työntekijöitä saneerauksen yhteydessä.

Yrityssaneerauslain tausta ja tavoitteet huomioiden yrityssaneerausmenettely on luotu juuri vallitsevia olosuhteita varten. Kuten 1990-luvun lama, myös koronakriisi johtaa väistämättä tilanteeseen, jossa muutoin elinkelpoiset yritykset joutuvat vakaviinkin mutta luonteeltaan tilapäisiin vaikeuksiin. Tällaisessa tilanteessa yrityssaneerausmenettely tarjoaa keinon ratkaista yrityksen jatkamiskelpoisen liiketoiminnan kohtaamat tilapäiset ongelmat, tervehdyttää jatkamiskelpoinen liiketoiminta ja saneerausmenettelyn myötä tuottaa velkojille suurempi suoritus kuin konkurssissa.  

Edellä mainittu huomioiden on yllättävää, että yrityssaneeraushakemuksia on pantu vireille näinkin vähän. Piileekö mahdollinen syy jo pitkään jatkuneessa historiallisen alhaisessa korkotasossa, koronakriisin myötä yrityksille järjestetyssä lisärahoituksessa tai muissa koronakriisin taloudellisten vaikutusten torjuntatoimissa? Syynä voi myös olla, että rahoittajat ja muut velkojat ovat vallitsevissa olosuhteissa konkurssimenettelyn välttämiseksi valmiimpia harkitsemaan vapaaehtoisia, mahdollisesti väliaikaisia järjestelyitä yritysten tilanteen helpottamiseksi. Todennäköisesti kyse on kuitenkin edellä mainittujen ja muidenkin syiden yhteisvaikutuksesta.

Oli syy mikä tahansa, ylivelkaisuuden ja maksukyvyttömyyden uhatessa vastuullisesti toimivan yrityksen johdon on huolellisuusvelvoitteensa puitteissa harkittava, muiden toimien ohella, myös insolvenssimenettelyyn hakeutumista. On muistettava, että onnistunut yrityssaneeraus on myös velkojille konkurssia parempi ratkaisu. Valitettavasti on yleisesti tunnettu tosiseikka, että yritykset hakeutuvat yrityssaneerausmenettelyyn usein liian myöhään.

Yrityssaneerauslain lainsäädännöllisestä taustasta ja tavoitteista on kirjoittanut mm. Risto Koulu teoksissaan Saneerausohjelman toteuttaminen (Vammalan Kirjapaino Oy, Vammala 1998) sekä Uudistettu yrityssaneeraus (Dark Oy, Vantaa 2007).

Viitatut Tilastokeskuksen tilastot:

Konkurssien määrä väheni tammi-heinäkuussa 2020 edellisvuodesta 6,0 prosenttia

Yrityssaneerausten määrä kasvoi tammi–kesäkuussa 2020 edellisvuodesta 13,9 prosenttia