Kestävyysraportoinnin muutokset voimaan Suomessa 30.6.2026

Kirjoittaja: Riikka Kuha Lukuaika: 4 min

Eduskunta hyväksyi hallituksen esityksen HE 38/2026 vp muutettuna 3.6.2026 ja tasavallan presidentti vahvisti lait 16.6.2026. Muutetut lait tulevat voimaan 30.6.2026. Lait panevat täytäntöön EU:n kestävyysraportointia koskevan muutosdirektiivin ((EU) 2026/470, ns. Omnibus I) Suomessa. Muutosdirektiivin tarkoituksenmukaisen täytäntöönpanon varmistamiseksi muutoksia tehtiin kirjanpitolain ja tilintarkastuslain lisäksi osakeyhtiölakiin, osuuskuntalakiin ja arvopaperimarkkinalakiin.

Soveltamisala supistuu — uudet kynnysarvot

Kestävyysraportointivelvoite rajataan jatkossa vain yrityksiin ja konsernin emoyrityksiin, joissa viimeksi päättyneellä ja sitä edeltäneellä tilikaudella on ollut palveluksessa keskimäärin yli 1000 henkeä ja liikevaihtoa yli 450 miljoonaa euroa. Pörssilistautumisella ei ole enää merkitystä raportointivelvoitteen syntymisen kannalta, eikä soveltamiskriteereihin enää sisälly tasepohjaista kynnysarvoa. Soveltamisalan ulkopuolelle jää siten myös moni pörssiyhtiö, joka on aloittanut CSRD:n mukaisen kestävyysraportoinnin ensimmäisessä aallossa tilikaudesta 2024. Suomessa raportointivelvollisten yritysten määrä vähenee arviolta noin kymmenesosaan nykyisestä.

Muutettuja lakeja voidaan soveltaa jo 1.1.2026 alkaneeseen tilikauteen

Muutettuja lakeja sovelletaan lähtökohtaisesti 1.7.2026 tai sen jälkeen alkaviin tilikausiin. Lakia voidaan kuitenkin soveltaa myös jo tilikaudella, joka on alkanut ennen sen voimaantuloa, jos tilikausi on alkanut 1.1.2026 tai sen jälkeen. Yritys, joka on julkistanut kestävyysraportin tai konsernikestävyysraportin 1.1.2024 tai sen jälkeen alkaneesta tilikaudesta, ei ole enää velvollinen kestävyysraportointiin, jos se ei ylitä uusia soveltamisrajoja.

Raportointivelvollisuuden piiristä poistuvat yhtiöt voivat jatkossa raportoida (tai olla raportoimatta) jotakin vapaaehtoista raportointikehystä noudattaen, tai ne voivat oma-aloitteisesti sitoutua täysimääräiseen lakisääteiseen kestävyysraportointiin.

Mahdollisuus oma-aloitteiseen kestävyysraportointiin sitoutumiseen

Lakimuutokset mahdollistavat myös lakimääräisen kestävyysraportoinnin jatkamisen (tai aloittamisen) siitä huolimatta, että yhtiö tippuu uusien soveltamisrajojen alapuolelle. Kirjanpitolain mukaisen kestävyysraportointivelvoitteen ulkopuolelle jäävä yhtiö voi hallituksen päätöksellä sitoutua lakimääräiseen kestävyysraportointiin ja sen varmennettavaksi saattamiseen. Sitoumus merkitsee kestävyysraportointia koskevan lainsäädännön täysimääräistä noudattamista velvoitteineen ja vastuineen. Tällöin yhtiötä pidetään kirjanpitolain mukaisena kestävyysraportointiyrityksenä.

Raportointivelvollisiksi jääville yrityksille raportoinnin kevennystä ESRS-päivitysten myötä

Niille yrityksille, jotka säilyvät kestävyysraportointivelvollisina tai sitoutuvat kestävyysraportointiin omaehtoisesti, raportointivaatimukset tulevat keventymään ESRS-standardien päivitysten myötä. Päivitettyjen standardien odotetaan vähentävän pakollisia tietopisteitä yli 60 prosentilla, yksinkertaistavan olennaisuusarvioinnin prosessia sekä lyhentävän ja selkeyttävän raportointivaatimuksia. Päivitysprosessi on loppusuoralla ja päivitettyjen standardien odotetaan tulevan voimaan loppuvuodesta 2026. Voimaantulon jälkeen päivitettyjä ESRS-standardeja olisi määrä soveltaa tilikausiin, jotka alkavat 1.1.2027 tai sen jälkeen. Tilikaudelta 2026 kestävyysraportointivelvolliset yritykset voisivat kuitenkin valita soveltaa niitä jo tilikauden 2026 raportointiin.

Arvoketjukatto rajoittaa kestävyysraportointia varten tehtäviä tietopyyntöjä

Yhtenä muutosdirektiivin tavoitteena on ollut rajata kestävyysraportointisääntelystä aiheutuvien velvoitteiden valumista arvoketjun niihin toimijoihin, jotka eivät itse ole velvollisia kestävyysraportin laatimiseen. Kestävyysraportointivelvollisille yrityksille tämä tarkoittaa, että ne eivät jatkossa saa sopimuksella tai muulla järjestelyllä velvoittaa arvoketjuunsa kuuluvia, enintään 1 000 henkilöä työllistäviä yrityksiä antamaan vapaaehtoisen kestävyysraportointistandardin ylittäviä tietoja. Arvoketjukaton ylittävää tietopyyntöä koskeva sopimusehto on pätemätön, vaikuttamatta kuitenkaan sopimuksen muihin ehtoihin. Kestävyysraportointiyritys voi edelleen pyytää laajempiakin tietoja, mutta pyyntö on yksilöitävä ja arvoketjun yritykselle on samalla ilmoitettava sen oikeudesta kieltäytyä. Selvennyksen vuoksi kirjanpitolaissa todetaan nimenomaisesti, ettei arvoketjukatto rajoita tietojen pyytämistä EU:n tai Suomen lainsäädännössä asianmukaisesta huolellisuudesta tai muutoin säädettyjen velvoitteiden täyttämiseksi eikä muuta tarkoitusta kuin kestävyysraportointia varten.

Arvoketjukattoa määrittävä uusi vapaaehtoinen kestävyysraportointistandardi (sustainability reporting standard for voluntary use) perustuu EFRAGin kehittämään VSME-standardiin, ja myös sen valmistelu on EU:ssa loppusuoralla: julkinen konsultaatio päättyi 3.6.2026, ja komission on määrä vahvistaa se viimeistään 19.7.2026. Standardin käyttöönotto kestävyysraportointivelvollisuuden ulkopuolelle jääville yrityksille on nimensä mukaisesti vapaaehtoista. Samalla raportointivelvollisten arvoketjuun kuuluvat, enintään 1 000 henkilöä työllistävät yritykset hyötyvät sen tuomasta suojasta kestävyysraportointiin liittyvissä tietopyynnöissä riippumatta siitä, raportoivatko ne itse vapaaehtoista standardia käyttäen.

Tarpeettomaksi jäänyt varmennusmenettelyä koskeva määräys yhtiöjärjestyksessä

Eräs kevään mittaan keskustelua herättänyt kysymys on ollut raportointivelvollisuuden piiristä putoavien yhtiöiden yhtiöjärjestyksissä mahdollisesti olevien kestävyysraportoinnin varmentajaa koskevien määräysten vaikutus. Hallituksen esityksessä määräyksen kestävyysraportoinnin varmentajan valinnasta todettiin jäävän vaikutuksettomaksi lakisääteisen raportointivelvoitteen poistuessa. Talousvaliokunnan mietinnössä asiaa selvennettiin edelleen toteamuksella, että muutosdirektiivin tavoitteet huomioon ottaen ei olisi perusteltua, että uuden kynnysrajan perusteella raportointivelvollisuuden ulkopuolelle jäävä yritys, jonka varsinainen yhtiökokous on jo pidetty alkukeväällä 2026, olisi kuitenkin velvollinen raportointiin vuotta 2026 koskevalta tilikaudelta sen vuoksi, että vuoden 2026 varsinaisessa yhtiökokouksessa ei ole vielä ollut mahdollista poistaa yhtiöjärjestyksestä kestävyysraportin varmentamiseen liittyviä määräyksiä. Tällainen tarpeettomaksi jäänyt määräys voidaan poistaa normaalissa menettelyssä kevään 2027 varsinaisessa yhtiökokouksessa.

Muutosten arviointi

Muutokset tuovat merkittävää hallinnollista helpotusta: soveltamisalan supistuminen vapauttaa raportointivelvoitteesta enemmistön aiemmin velvollisista yrityksistä, ja soveltamisalaan jääville ESRS-vaatimusten yksinkertaistaminen karsii merkittävästi pakollisten tietopisteiden määrää. Nopea kansallinen toimeenpano (lähes yhdeksän kuukautta ennen muutosdirektiivin määräaikaa 19.3.2027) antaa yrityksille oikeudellista selkeyttä hyvissä ajoin ennen tilikausien 2026 raportoinnin valmistumista. Hallinnollisen taakan kevenemisen kääntöpuoli on kuitenkin se, että muutokset heikentävät eri sidosryhmien päätöksenteon tueksi käytettävissä olevaa kestävyystietoa. Lakisääteisestä kestävyysraportointivelvoitteesta vapautuvien on syytä huomata, että kestävyystietojen antamista voidaan edelleen edellyttää muilla perusteilla: rahoitusmarkkinasääntely, sopimusehdot sekä asiakkaiden, sijoittajien ja rahoittajien odotukset eivät katoa lakimuutosten myötä. Soveltamisalan ulkopuolelle jäävien yritysten on kannattaakin arvioida huolella, missä määrin ja millaista kestävyystietojen raportointia nämä näkökulmat käytännössä edellyttävät.

Siirtymään sekoittuu myös sääntelyllistä epävarmuutta: sekä ESRS-päivitykset että arvoketjukattoa määrittävä vapaaehtoinen kestävyysraportointistandardi ovat vielä vahvistamatta ja saataneen voimaan vasta loppuvuodesta 2026, kumpikin siis vasta tilikauden 2026 ollessa jo pitkällä. Epävarmuus on akuutein takautuvaa soveltamista harkitseville – niiden on syytä varautua siihen, että molempien standardien lopullinen sisältö täsmentyy kesken raportointikauden.