Uusi lupaviranomainen ja alueidenkäyttölaki – mitä uutta kaivostoimijoille?

Kirjoittajat: Klaus Metsä-Simola, Minna Juhola, Aleksi Maunumäki Lukuaika: 1 min

Valtakunnallinen lupa- ja valvontavirasto LVV aloitti toimintansa tämän vuoden alussa, kun kuusi aluehallintovirastoa, 15 ELY-keskusta ja Valvira yhdistyivät.

LVV:n kanssa käydyt ennakkoneuvottelut ja viraston rooli yhteistyöviranomaisena kompleksisten hankkeiden lupaprosesseissa ovat keskeisiä prosessin sujuvuuden kannalta, ja näitä yhtiöiden kannattaa hyödyntää hankkeiden alkuvaiheista alkaen.

Samaan aikaan hankkeiden luvituksessa siirryttiin niin sanottuun yhden luukun malliin, jossa ympäristö-, vesi-, luonnonsuojelu- ja YVA‑menettelyjä voidaan käsitellä samanaikaisesti yhdessä prosessissa LVV:ssä. Erityisesti kriittisten raaka-aineiden kaivoshankkeiden luvitus tulee nopeutumaan. Kaivosyhtiöltä muutos edellyttää strategista lupaprosessien suunnittelua yhdessä käsiteltävien lupien osalta ja lainsäädännön mahdollistamien poikkeusten hyödyntämistä silloin, kun se on hankkeiden kannalta perusteltua. Kokonaan yhden luukun mallista ei nimestään huolimatta ole kyse, sillä Tukes vastaa edelleen kaivosviranomaisena eri kaivosliitännäisten lupien käsittelystä.

Lisäksi hallitus antoi 16.4.2026 eduskunnalle esityksen uudeksi alueidenkäyttölaiksi (HE 70/2026). Ehdotettu alueidenkäyttölaki keventää maakuntakaavan roolia ja mahdollistaa yleis- ja asemakaavan samanaikaisen laadinnan. Nykyinen kolmiportainen kaavoitusjärjestelmä säilyy, mutta uusien kaivoshankkeiden toteuttaminen riippuu entistä selvemmin kuntien kaavoitusratkaisusta. Toisaalta uusi alueidenkäyttölaki tarkoittaa kaavoituksen sujuvoittamista ja sen nopeutumista. Kaivoslaki säilyy kuitenkin edelleen keskeisenä kaivoslupia sääntelevänä säännöksenä.

Alueidenkäyttölain uudistus on parhaillaan eduskuntakäsittelyssä, ja uuden alueidenkäyttölain on tarkoitus tulla voimaan 1.1.2027.