Omnibus-päivitys: Neuvosto vahvisti neuvottelukantansa CSRD:n ja CSDDD:n olennaisiin muutosehdotuksiin; myös työ ESRS-standardien yksinkertaistamiseksi etenee

Kirjoittaja: Riikka Kuha Lukuaika: 5 min

Neuvosto kaventaisi sääntelyn soveltamisalaa ja keventäisi vaatimuksia entisestään. EFRAG tiedotti suunnitelmastaan vähentää ESRS-tietovaatimusten määrää 50 prosentilla.

EU:n komissio julkaisi 26.2.2025 ehdotuksia EU:n yritysvastuusääntelyn merkittäväksi yksinkertaistamiseksi ns. Omnibus I -paketilla (olemme käsitelleet aihetta aiemmassa kirjoituksessamme täällä).

CSRD:n ja CSDDD:n osalta Omnibus I -paketti koostuu kahdesta erillisestä koontidirektiiviehdotuksesta, joista ensimmäinen, aikataulun lykkäämistä koskeva ns. stop-the-clock -direktiivi hyväksyttiin nopeutetussa menettelyssä jo huhtikuussa, ja jälkimmäinen, varsinaisia sisältömuutoksia koskeva ns. sisältömuutosdirektiiviehdotus, on parhaillaan neuvoston ja Euroopan parlamentin käsittelyssä.

• Stop-the-clock direktiivi tuli voimaan 17.4.2025 ja sillä lykätään kestävyysraportointivelvollisten 2. ja 3. aallon yritysten raportoinnin alkamista kahdella vuodella: 2. aallon pörssilistaamattomat suuret yritykset raportoivat ensimmäistä kertaa vuonna 2028 ja 3. aallon pörssilistatut pk-yritykset vuonna 2029. Jäsenvaltioiden on saatettava stop-the-clock osaksi kansallista lainsäädäntöä 31.12.2025 mennessä. Suomessa direktiivin kansallinen täytäntöönpano on aloitettu kiireellisenä ja sitä koskeva hallituksen esitys on tarkoitus viedä eduskuntaan elokuussa. Hallituksen esityksen mukaan laki on tarkoitettu tulemaan voimaan 1.12.2025, mutta sen säännöksiä voitaisiin soveltaa jo 1.1.2025 alkaneella ja sen jälkeisillä tilikausilla.

Yritysvastuudirektiivin osalta stop-the-clock -direktiivillä lykätään CSDDD:n kansallisen täytäntöönpanon määräaikaa yhdellä vuodella 26.7.2027 asti ja sääntelyn soveltamisen alkamista ensimmäisen aallon yrityksiin yhdellä vuodella 26.7.2028 alkavaksi.
 
Sisältömuutosdirektiiviehdotuksen osalta prosessi otti muodollisen askeleen eteenpäin kesäkuun lopussa, kun EU:n jäsenvaltiot sopivat 23.6.2025 neuvoston neuvottelukannasta, jossa esitetään komission alkuperäistä ehdotusta vielä pidemmälle meneviä leikkauksia ja kevennyksiä. Neuvoston muutosesitykset koskevat ennen kaikkea leikkauksia yritysvastuudirektiiviin soveltamisalaan ja kevennyksiä sen aikatauluun ja velvoitteisiin, mutta myös kestävyysraportoinnin soveltamisalaa halutaan kaventaa entistään.

Myös kestävyysraportointistandardien (ESRS) yksinkertaistamistyön etenemisestä saatiin päivitystä kesäkuun lopussa, kun EFRAG julkaisi väliraportin prosessin etenemistä ja suunnitelluista muutoksista.

Alla olemme tiivistäneet neuvoston neuvottelukannan keskeisimmät muutosesitykset CSRD:hen ja CSDDD:hen sekä EFRAGin etenemissuunnitelman ESRS-standardien yksinkertaistamiseksi.

Neuvoston keskeiset muutosesitykset kestävyysraportointidirektiiviin (CSRD)

• Supistaisi soveltamisalaa entisestään. Neuvosto tukee komission ehdotusta yli 1 000 työntekijän kynnysarvosta, mutta menisi soveltamisalan supistamisessa vielä komissiota pidemmälle ehdottamallanettoliikevaihtorajan nostamista yli 450 miljoonaan euroon(vrt. komission ehdotus, jossa kynnysarvoina ovat yli 1000 työntekijää ja joko yli 50 miljoonan euron liikevaihto tai yli 25 miljoonaan euron taseen loppusumma.)
• Vahvistaisi arvoketjuun kohdistuvien tietopyyntöjen rajoitusta entisestään. Neuvosto tukee komission ehdotusta, jonka mukaan CSRD-raportointivelvolliset yritykset eivät voisi vaatia arvoketjunsa yrityksiä, joissa on enintään 1 000 työntekijää, toimittamaan tietoja, jotka ylittävät komission hyväksymän vapaaehtoisen standardin vaatimukset. Neuvosto tekisi selväksi, että sopimusehdot, joilla vaaditaan ylimeneviä tietoja, eivät olisi sitovia, sekä lisäisi vaatimuksen, jonka mukaan tietoja pyytävien yritysten olisi ilmoitettava CSRD:n soveltamisalan ulkopuolella olevalle arvoketjuyritykselle, miltä osin tietopyyntö ylittää vapaaehtoisen standardin rajat ja että arvoketjuyrityksellä on oikeus kieltäytyä toimittamasta ylimenevää tietoa.
• Lieventäisi siirtymäsuunnitelmaa koskevaa vaatimusta. Siinä missä siirtymäsuunnitelman on tällä hetkellä oltava ”yhteensopiva” kestävään talouteen siirtymisen kanssa neuvosto lieventäisi sanamuotoa niin, että siirtymäsuunnitelman tulisi vain ”edistää” kestävään talouteen siirtymistä.

Neuvoston keskeiset muutosesitykset yritysvastuudirektiiviin (CSDDD)

• Supistaisi soveltamisalaa merkittävästi. Siinä missä komission ehdotuksessa ei puututtu yritysvastuudirektiivin soveltamisalan kynnysarvoihin, neuvosto esittää kynnysarvojen merkittävää nostoa niin, että soveltamisalassa olisivat vain yritykset, joilla on yli 5000 työntekijää ja 1,5 miljardin euron nettoliikevaihto (vrt. nykyisin yli 1000 työntekijää ja yli 450 miljoonan euron nettoliikevaihto). Tämä tarkoittaisi, että ainoastaan voimassa olevan direktiivin mukaiset 1. aallon yritykset säilyisivät direktiivin soveltamisalassa.
• Lisäisi lykkäystä kansalliseen täytäntöönpanoon ja soveltamisen alkamiseen. Aikataulun osalta neuvosto esittää yritysvastuudirektiivin kansallisen täytäntöönpanon määräajan lykkäämistä vielä yhdellä vuodella 26.7.2028 saakka ja soveltamisen aloittamisen lykkäämistä yhdellä vuodella 26.7.2029 alkavaksi.[1] 
• Kaventaisi huolellisuusvelvoitetta entisestään. Komission ehdotuksen tavoin neuvosto keskittäisi huolellisuusvelvoitteen omiin ja tytäryhtiöiden toimintoihin sekä suoriin liikekumppaneihin. Lisäksi neuvosto esittää riskiperusteista lähestymistapaa huolellisuusvelvoitteeseen: Yritysten olisi suoritettava vain yleinen kartoitus ”kohtuudella saatavien tietojen” pohjalta niistä alueista, joissa haittavaikutuksia voisi todennäköisesti ilmetä niiden omissa toiminnoissa, tytäryrityksissä ja suorissa liikekumppaneissa; syvällisempi arviointi tulisi tehdä tämän kartoituksen perusteella vain niihin alueisiin, joissa tunnistetut haittavaikutukset ovat todennäköisempiä ja vakavimpia. Lisäksi yritysten tulisi kartoittaa toimintaketjunsa tunnistaakseen epäsuorat liikekumppanit kohtuullisesti saatavien tietojen perusteella. Syvällinen arviointi tulisi tehdä, jos yrityksellä on tiedossaan (tai sillä kohtuullisesti katsoen pitäisi olla tiedossaan) objektiivisia ja todennettavissa olevia tietoja epäsuoran liikekumppanin tasolla tapahtuneista tai todennäköisesti tapahtuvista haittavaikutuksista.
• Rajoittaisi toimintaketjuun kohdistuvia tietopyyntöjä. Vähentääkseen pienempiin yhtiöihin kohdentuvaa rasitusta, neuvosto esittää, että toimintaketjuaan kartoittavan yrityksen tulisi pyytää tietoa suorilta liikekumppaneiltaan vain silloin, kun se on välttämätöntä, ja jos kyseessä on suora liikekumppani, jolla on alle 1 000 työntekijää, vain jos tietoa ei ole kohtuudella saatavilla muilla keinoin.
• Lieventäisi siirtymäsuunnitelmaa koskevia vaatimuksia ja antaisi kahden vuoden lisäajan siirtymäsuunnitelman tekemiseen. Komission ehdotuksen tavoin neuvosto poistaisi yrityksiltä velvollisuuden siirtymäsuunnitelman täytäntöönpanoon; sen sijaan riittäisi, että suunnitelma sisältää kuvauksen suunnitelluista ja toteutetuista toimista. Myös suunnitelman sisällöllisiä vaatimuksia pehmennettäisiin: yrityksiltä edellytettäisiin vain ”kohtuullisia” toimia nykyisten “parhaiden ponnistelujen” sijaan ja siirtymäsuunnitelman olisi vain “edistettävä” siirtymistä kestävään talouteen sen sijaan, että se olisi “yhteensopiva” kestävään talouteen siirtymisen kanssa. Viittaukset Pariisin sopimukseen säilyisivät, mutta nimenomaiset viittaukset ilmaston lämpenemisen rajoittamiseen 1,5 asteeseen poistettaisiin. Lisäksi yritysten olisi voitava pyytää valvontaviranomaisilta neuvoja siirtymäsuunnitelmien suunnittelussa ja toteutuksessa. Siirtymäsuunnitelma tulisi pakolliseksi vasta 26.7.2031.
• Ei yhdenmukaista vahingonkorvausjärjestelmää; rajoittaisi hallinnollisen sanktion enimmäismäärää. Neuvosto on komission kanssa yhtä mieltä EU:n yhdenmukaistetun vahingonkorvausjärjestelmän poistamisesta direktiivistä. Lisäksi neuvosto asettaisi hallinnollisen sanktion enimmäismääräksi 5 prosenttia maailmanlaajuisesta liikevaihdosta (vrt. nykyisen direktiivin mukaan 5 prosenttia maailmanlaajuisesta liikevaihdosta on hallinnollisen sanktion enimmäismäärän minimi). 

Seuraavaksi lainsäädäntöprosessissa odotetaan Euroopan parlamentin neuvottelukannan valmistumista. Neuvottelut parlamentin kannan muodostamiseksi tulevat olemaan vaikeat, sillä puolueiden näkemykset vaihtelevat suuresti siinä, pitäisikö yritysten velvoitteita leikata vieläkin rajummin vai päinvastoin säilyttää kunnianhimoiset kestävyystavoitteet ja laaja arvoketjuvastuu. Tällä hetkellä parlamentin odotetaan äänestävän lopullisesta neuvottelukannastaan lokakuussa 2025, minkä jälkeen neuvosto ja parlamentti neuvottelevat kantojensa pohjalta direktiivin lopullisesta sisällöstä trilogeissa. Lopputulemaa saataneen odottaa vuoden loppuun tai 2026 alkupuolelle.

Myös kestävyysraportointistandardien (ESRS) yksinkertaistaminen etenee

Omnibus-direktiiviehdotuksen rinnalla kulkeva EU:n kestävyysraportointistandardien yksinkertaistaminen[2] etenee. Asiasta saatiin väliaikatietoa, kun Euroopan tilinpäätösraportoinnin neuvoa-antava ryhmä (EFRAG) julkaisi 20.6.2025 raportin, jossa kuvataan prosessin etenemistä ja suunniteltuja muutoksia. EFRAG kertoo edistyneensä suunnitelmien mukaisesti työssään ESRS-standardien yksinkertaistamiseksi ja raportointitaakan keventämiseksi. Tavoitteena on vähentää pakollisten tietopisteiden määrää yli 50 prosentilla. Tavoitteeseen pyritään keskittymällä kuuteen keskeiseen osa-alueeseen, joita ovat:

• kaksinkertaisen olennaisuuden arvioinnin (Double Materiality Assessment, DMA) yksinkertaistaminen;
• kestävyysraporttien luettavuuden parantaminen/tiivistäminen ja niiden parempi integrointi osaksi muuta yritysraportointia;
• vähimmäisvaatimusten (Minimum Disclosure Requirements, MDR) ja aihekohtaisten vaatimusten välisen suhteen selkeyttäminen;
• ESRS-standardien ymmärrettävyyden, selkeyden ja saavutettavuuden parantaminen;
• muiden hallinnollista taakkaa keventävien helpotusten käyttöönotto (koskien mm. yrityskauppatilanteita, IFRS-yhteensopivuutta, kaupallisesti arkaluontoista tietoa, EU-sääntelyyn liittyviä datapisteitä ja arvoketjuraportoinnin haasteita); ja
• ESRS-standardien yhteensopivuuden vahvistaminen kansainvälisten standardien, kuten IFRS S1 ja S2, kanssa.

EFRAG julkaisee luonnokset standardimuutoksista heinäkuun loppuun mennessä, jonka jälkeen alkaa syyskuun loppuun kestävä 60 päivän pituinen julkinen lausuntokierros. EFRAG:in oli alkuperäisen aikataulun mukaan määrä viimeistellä lausuntonsa Euroopan komissiolle 31.10.2025 mennessä, mutta komissio pidensi määräaikaa kuukaudella 30.11.2025 asti. Komission on määrä hyväksyä ESRS-standardien yksinkertaistaminen erillisellä delegoidulla säädöksellä mahdollisimman pian ja viimeistään kuuden kuukauden kuluessa parhaillaan neuvoteltavan olevan sisältömuutosdirektiivin hyväksymisestä.

Tarvitsetko selkeyttä CSRD- ja CSDDD-sääntelyn Omnibus-muutoksiin tai kestävyyssääntelyn suuntaan? Kokenut ESG-tiimimme auttaa sinua navigoimaan sääntelyuudistuksissa – ota yhteyttä ja varmista, että organisaatiosi on askeleen edellä.


[1] Jo hyväksytyn stop the clock -direktiivin mukaan yritysvastuudirektiivin täytäntöönpanon määräaika on 26.7.2027 ja soveltaminen alkaa porrastetusti 26.7.2028 ja 26.7.2029. 
[2] Omnibus 1 -paketin julkaisemisen jälkeen komissio antoi 27.3.2025 EFRAGille tehtäväksi laatia teknisen neuvonannon ESRS-standardien yksinkertaistamiseksi Omnibus 1 -ehdotusten tavoitteiden mukaisesti.