Who Bears the Costs if a COVID-19 Outbreak Delays Construction? (Available in Finnish)

Author: Matti Tyynysniemi

Kuka vastaa, jos tartuntarypäs työmaalla viivästyttää rakentamista?

Viime viikkoina on uutisoitu tapauksista, joissa rakennustyömailla on todettu suuri joukko koronatartuntoja. Töitä on paikoin jouduttu keskeyttämään. Jos tällaiset tilanteet uhkaavat rakennustöiden aikataulua, on aiheellista pohtia, kuka sopimussuhteen osapuoli kantaa vastuun viivästyksestä. Sopimuksissa, jotka on tehty koronatilanteesta jo tietoisena, on luonnollisesti olennaista se, miten osapuolet ovat ottaneet tiedossaan olleen asian sopimuksessa huomioon. Alla oleva teksti soveltuu ensisijaisesti tilanteisiin, joissa koronapandemiasta ei ole vielä ollut tietoa sopimusta tehtäessä.

Rakennusurakan yleisten sopimusehtojen YSE 1998 pohjalle tehdyissä sopimuksissa urakoitsija lähtökohtaisesti vastaa siitä, että urakoitsijan vastuulla oleva rakennustyö valmistuu sovitussa aikataulussa. Jotta viivästys ei olisi urakoitsijan vastuulla, pitäisi syynä olla joko urakan tilaajan (esim. rakennuttaja tai pääurakoitsija) tai tilaajan muiden sopimuskumppanien vastuulle kuuluvia seikkoja, tai vaihtoehtoisesti niin sanottu force majeure eli ylivoimainen este. Kumpikin tilanne johtaa siihen, että töiden valmistumisen siirtyminen ei aiheuta seuraamuksia urakoitsijalle. Tilaajan velvollisuus korvata urakka-ajan pitenemisen aiheuttamia kustannuksia urakoitsijalle on tilaajan aiheuttamassa viivästyksessä laajempi kuin ylivoimaisen esteen tapauksessa.

Koronapandemia on itsessään olosuhde, johon rakennushankkeen osapuolet eivät voi vaikuttaa. Tartuntojen leviäminen yksittäisellä työmaalla ei kuitenkaan automaattisesti ole. Tartuntatilanteissa voidaan esimerkiksi joutua keskusteluun siitä, onko jonkin työmaalla toimivan tahon varautuminen tartuntariskiin ollut sillä tavoin puutteellista, että tartuntarypäs olisi ollut paremmilla turvatoimilla vältettävissä. Työmailla voi liikkua esimerkiksi pääurakoitsijoita, eri portaan aliurakoitsijoita, suoraan rakennuttajaan sopimussuhteessa olevia sivu- tai erillisurakoitsijoita sekä valvojia ja muita konsultteja.

Käsitykset koronaviruksen leviämistavoista tai eri turvatoimien tehosta eivät ole vielä vakiintuneita, ja työmailla todettujen tartuntojen lähteistä ja leviämisen syistä on todennäköisesti muutenkin vaikea saada luotettavaa selvitystä. Tartuntarypästilanteista aiheutuviin erimielisyyksiin voi siten liittyä vaikeita näyttökysymyksiä.

Vaikka katsottaisiin, että osapuolet eivät ole voineet estää tartuntaryppään syntymistä työmaalla, tartuntarypäs ei vielä suoraan ole ylivoimainen este. YSE 1998 -ehtojen 20 §:n mukaan urakoitsijalla on oikeus saada pidennystä urakka-aikaan muun ohella silloin, jos urakan sopimuksen mukaisessa ajassa valmistumisen esteenä on:

• puolustustila- tai valmiuslaissa tarkoitettu poikkeuksellinen olosuhde tai niihin verrattava seikka, joka aiheuttaa urakoitsijalle huomattavia vaikeuksia saada työntekijöitä ja rakennustavaroita tai muuten estää urakkasuorituksen; tai
• muu sopijapuolista riippumaton poikkeuksellinen seikka, joka huomattavasti vaikeuttaa urakkasopimuksen velvoitusten täyttämistä ja jota sopijapuoli ei ole voinut ottaa edeltäpäin huomioon ja jonka tuottamaa haittaa hän ei ole voinut kohtuudella poistaa.

Tartuntaryppäiden tapauksessa merkityksellistä voi siten olla myös, merkitseekö nykyisten työntekijöiden sairastuminen huomattavia vaikeuksia saada työntekijöitä, vaikeuttaako se huomattavasti sopimuksen täyttämistä, onko urakoitsija voinut varautua asiaan ennalta ja voiko urakoitsija kohtuudella poistaa tartuntaryppään töitä haittaavia vaikutuksia. Kysymys voi olla esimerkiksi siitä, mitä urakoitsijalta voidaan vallitsevissa olosuhteissa edellyttää korvaavan työvoiman (esimerkiksi uuden aliurakoitsijan) hankkimiseksi. Sopimuksen kohtuullisuuteen liittyvät näkökohdat voivat nousta esiin esimerkiksi pohdittaessa, mitä haittojen poistamiseksi voidaan edellyttää. Jos työmaa on joka tapauksessa pakko väliaikaisesti sulkea, tilanne voi olla suoraviivaisempi.

Työmaiden tartuntaryppäiden aiheuttama viivästys voi tulla arvioitavaksi paitsi rakentamisen sopimussuhteissa, myös kohteiden loppukäyttäjien kanssa tehdyissä sopimuksissa. Viivästys voi vaikuttaa esimerkiksi toimitilojen käyttöönottoon, jolloin tulee arvioitavaksi, mitä käyttöönotosta ja viivästyksestä on sovittu vuokrasopimuksissa. Lisäksi rakentamisvaiheessa myytävän uuden asunnon kaupassa myyjän viivästysvastuu riippuu asuntokauppalain mukaan osin siitä, johtuuko viivästys ylivoimaisesta esteestä.

Vastaavasti osapuolten toimintavelvollisuuksiin ja -mahdollisuuksiin voivat vaikuttaa muun ohella työsuojelulliset vaatimukset tai muuttuvat viranomaismääräykset, esimerkiksi maahantulon suhteen. Koronaviruksen aiheuttamissa vastuukysymyksissä on tyypillisesti tarpeen arvioida asiaa tapauskohtaisesti ja useista eri näkökulmista.