Vakavat seuraamukset sopimusmuutoksesta julkisessa hankinnassa

Authors: Toni Malminen and Mika Pohjonen

Toimittaja menetti kymmenien miljoonien eurojen arvoisen sopimuksen ja hankintayksikkö joutuu kilpailuttamaan hankinnan uudelleen, kun hankintayksikkö alkoi hankkia toimittajalta myös sellaisia tuotteita, jotka eivät olleet sisältyneet tarjouskilpailuun.

Hankintayksikkö järjesti tarjouskilpailun. Hankintayksikkö oli vuonna 2017 järjestänyt hankintalain mukaisen tarjouskilpailun IT-laitteiden puitejärjestelyhankinnasta. Hankintasopimus oli allekirjoitettu 24.11.2017. Sopimuksen mukaan se oli voimassa määräaikaisena 31.12.2018 saakka, minkä jälkeen se oli voimassa toistaiseksi. Sopimuksen arvon oli arvioitu olevan 9-10 miljoonaa euroa vuodessa.

Hankintayksikkö laajensi ostojaan. Markkinaoikeus totesi päätöksessään 25.9.2018 (469/18), että hankintayksikkö ja A Oy eivät olleet muuttaneet 24.11.2017 tehtyä hankintasopimusta kirjallisesti. Valittaja oli kuitenkin esittänyt saaneensa ensin kolmannelta taholta ja tämän jälkeen 19.12.2017 hankintayksiköltä tiedon, että hankintayksikön kaikki tulostinten ja monitoimilaitteiden värikasetit hankitaan 25.9.2017 tehdyn hankintapäätöksen mukaiselta sopimustoimittajalta. Markkinaoikeus katsoi, että hankintayksikön edellä mainittuja ilmoituksia valittajalle ja muille tahoille voitiin pitää osoituksena siitä, että hankintayksikkö oli sitoutunut ostamaan kaikki konserninsa tulostinten ja monitoimilaitteiden värikasetit A Oy:ltä. Valituksen kohteena oli siten katsottava olevan tämä hankintayksikön menettely.

Valittaja oli asianosainen, vaikka ei ollut osallistunut tarjouskilpailuun. Valittaja ei ollut osallistunut edellä mainittuun tarjouskilpailuun, jonka hankintayksikkö oli järjestänyt IT-laitteista. Markkinaoikeus totesi, että valittajan liiketoimintaan kuului värikasettien myynti, minkä osoituksena oli muun ohella se, että valittaja oli toiminut hankintayksikön aiempana sopimuskumppanina värikasetteja koskevassa hankinnassa. Valittajan esittämät väitteet hankintasopimuksen kohteen laajentamisesta sopimuskaudella myös värikasetteihin olivat liittyneet edellä mainittuun liiketoimintaan. Markkinaoikeus katsoi, että valittajalla oli oikeudellinen intressi saada selvitettyä, oliko hankintayksikkö muuttanut ilmoitusten mukaisella menettelyllään A Oy:n kanssa solmimaansa hankintasopimusta hankintasäännösten vastaisesti.

Valitusaika oli kuusi kuukautta. Markkinaoikeus totesi, että hankintayksikkö ei ollut julkaissut hankintailmoitusta sopimuksen muuttamisesta tai sen johdosta mahdollisesti syntyneestä uudesta hankintamenettelystä. Näin ollen siinä tilanteessa, että sopimusta katsottaisiin muutetun hankintalain vastaisesti ilman uutta hankintalain mukaista hankintamenettelyä, oli näin syntynyttä suorahankintaa ja hankintasopimusta koskien muutoksenhakuajaksi katsottava kuusi kuukautta hankintasopimuksen tekemisestä.

Lisäostot oli kielletty sopimusmuutos. Markkinaoikeus totesi, että vaikka hankintasopimuksessa ja siinä viitatuissa hankinta-asiakirjoissa oli mainittu hankinnan kohteeseen kuuluvan myös IT-laitteiden tarvikkeet ja vaikka hankintailmoituksessa hankinnan kohteen CPV-lisäkoodina oli mainittu myös värikasetit, hankintasopimuksesta tai hankinta-asiakirjoista ei ilmennyt eikä niistä ollut myöskään pääteltävissä, että hankintasopimukseen kuuluisi sellaisten hankintayksikön konsernin jo käytössä olevien tulostinten ja monitoimilaitteiden värikasetit, joita ei ollut mainittu IT-laitehankintaan kuuluviksi laitteiksi. Tätä johtopäätöstä tuki erityisesti se, että hankintasopimuksessa sopimuksen kohteen kuvauksessa oli nimenomaisesti viitattu tarjouspyynnön hintaliitteeseen, jossa ei ollut mainittu muiden kuin hankinnan kohteena olleiden laitteiden värikaseteista mitään.

Markkinaoikeus totesi, että asiaa ei muuttanut toiseksi se seikka, että hankintayksikkö oli hankinta-asiakirjoissa ilmoittanut, että se ei sitoudu hintalomakkeessa yksilöityihin laitteisiin, vaan voi hankkia hintalomakkeessa mainitsemattomia laitteita ja tarvikkeita. Mainitun yleisluonteisen ilmoituksen perusteella ei ollut voitu päätellä, että varsinaiseen hankintaan olisi sisältynyt hankinta-asiakirjoissa ja sopimuksissa mainitsemattomien laitteiden värikasettien ostoa. Kun hankintayksikkö oli hankintasopimuksen sopimuskaudella tilannut myös muiden kuin IT-laitehankinnan sopimukseen sisältyvien tulostinten ja monitoimilaitteiden värikasetteja A Oy:ltä, sopimusta oli katsottava muutetun tosiasiallisesti. Valittajan mukaan värikasettien hankinnan arvo olisi ollut noin 1,8 miljoonaa euroa vuodessa. Hankintayksikkö ei ollut kiistänyt tätä.

Markkinaoikeus määräsi koko sopimuksen tehottomaksi. Markkinaoikeus määräsi hankintayksikön ja A Oy:n välisen hankintasopimuksen tehottomaksi 1.1.2019 alkaen. Lisäksi markkinaoikeus määräsi hankintayksikön maksamaan valtiolle seuraamusmaksuna 50.000 euroa. Markkinaoikeuden päätös ei ole vielä lainvoimainen.

Suurta tarkkuutta. Markkinaoikeuden päätöksen osalta on huomionarvoista ensinnäkin se, että kirjalliseen hankintasopimukseen ei ollut tehty muodollisesti muutosta. Markkinaoikeus katsoi hankintayksikön tosiasiallisen toiminnan eli myös muiden kuin sopimukseen kuuluneiden tuotteiden hankkimisen sopimuskumppanilta kielletyksi sopimusmuutokseksi. Huomionarvoista on toiseksi se, ettei hankintayksikön tarjouspyyntöasiakirjoissa olleella yleisluonteisella varaumalla hankkia myös muita laitteita ja tarvikkeita ollut hankintajuridista merkitystä. Huomionarvoista on kolmanneksi se, että markkinaoikeus ei määrännyt tehottomaksi hankintasopimukseen tehtyä muutosta, vaan alkuperäisen hankintasopimuksen, jonka arvo oli noin 9-10 miljoonaa euroa vuodessa ja jonka piti olla tämän vuoden jälkeen voimassa toistaiseksi.

On selvää, että hankintayksikön tulee olla tarkka ja huolellinen, jos se aikoo tehdä muutoksen olemassa olevaan hankintasopimukseensa. Mutta vastaavalla tavalla myös yrityksen kannattaa arvioida, onko aiottu sopimusmuutos hankintalain mukainen.