Illumina/Grail Confirms European Commission’s New Approach to Article 22 Referrals (in Finnish, summary in English)

Authors: Maria Wasastjerna (Partner), Susanna Kyllöinen (Associate), Daniel Odabasi (Associate Trainee)

Päätös asiassa Illumina/Grail vahvistaa 22 artiklan siirtomekanismin ja komission laajemman toimivallan

Summary in English: EU General Court’s Illumina/Grail judgment endorses the European Commission's new approach to Article 22 of the EU Merger Regulation (EUMR). The judgment confirms that the Commission has the power under Article 22 EUMR to accept referral requests from a national competition authority to review transactions over which the national authority does not have jurisdiction under national law.

In practice, the Commission can now review mergers that fall below notification thresholds and thus examine concentrations that would not otherwise be investigated in the EU. This can have serious practical implications and lead to substantial legal uncertainty for companies engaging in transactions, for example, in relation to deal certainty and timing.

Taustalla komission uusi ohjeistus

Komissio julkaisi keväällä 2021 uuden ohjeistuksen yrityskauppavalvontaa koskevan EU:n sulautuma-asetuksen 22 artiklan soveltamisesta. Artikla liittyy jäsenvaltioiden ja komission väliseen niin kutsuttuun siirtomekanismiin, jonka avulla jäsenvaltio voi pyytää komissiota tutkimaan yrityskaupan, jonka tutkinta ei muutoin kuuluisi komission toimivaltaan.

Yrityskauppoja on aiemmin siirretty komission tutkittavaksi 22 artiklan nojalla yleensä vain sellaisissa tilanteissa, joissa kansalliset liikevaihtorajat ovat ylittyneet. Uudella ohjeistuksella komissio kannusti jäsenmaiden kilpailuviranomaisia siirtämään yrityskauppoja komissiolle myös eräissä tapauksissa, joissa kansalliset liikevaihtorajat eivät ylity. Uutta ohjeistusta on käsitelty laajemmin aiemmassa kirjoituksessamme.

Illumina/Grail ensimmäinen tapaus uuden ohjeistuksen jälkeen

Illuminan ja Grailin välinen yrityskauppa päätyi komission tutkittavaksi uuden ohjeistuksen perusteella. Yrityskauppa ei synnyttänyt ilmoitusvelvollisuutta missään EU-jäsenmaassa, mutta kilpailuviranomaisten mukaan jo korkea kauppa-arvo osoitti, ettei Grailin todellinen kilpailumerkitys korreloi sen liikevaihdon kanssa. Grailin kehittämien syöpätestien odotetaan olevan merkityksellisiä tulevaisuudessa, minkä vuoksi katsottiin tärkeäksi, että sen teknologia saadaan potilaiden käyttöön nopeasti, laajasti ja kohtuulliseen hintaan.

Komissio hyväksyi asian käsiteltäväkseen 22 artiklan nojalla ja katsoi yrityskaupan saattavan vaikuttaa jäsenvaltioiden väliseen kauppaan sisämarkkinoilla ja uhkaavan merkittävästi vaikuttaa kilpailuun Ranskassa. Asian siirtäminen komission käsiteltäväksi oli komission mukaan perusteltua myös siksi, että Grailin liikevaihto ei ilmentänyt yrityksen todellista merkitystä markkinoilla.

Illumina pyrki kumoamaan komission päätöksen. Sen mukaan komissiolla ei ollut oikeutta hyväksyä asian siirtämistä sellaisesta jäsenvaltiosta, jolla ei ole toimivaltaa suunnitellun yrityskaupan tutkimiseen. EU:n yleinen tuomioistuin kuitenkin vahvisti komission kannan tuoreessa 13.7.2022 antamassaan tuomiossa.

Yleisen tuomioistuimen päätös

EU:n yleinen tuomioistuin katsoi, että komissio oli tulkinnut 22 artiklaa asianmukaisesti, sillä artiklan sanamuoto (engl. ”any concentration”) mahdollistaa minkä tahansa yrityskaupan siirtämisen komission tutkittavaksi riippumatta siitä, onko kyseinen yrityskauppa ilmoitettava kansalliselle viranomaiselle. Lisäksi tuomioistuin korosti muun muassa lainsäätäjän tavoitteena olleen tehostaa kilpailuoikeuden soveltamista tilanteissa, jossa yrityskaupoilla voi olla rajat ylittäviä vaikutuksia. Tältä osin tuomioistuimen mukaan kyse on ”korjaavasta mekanismista”, joka on omiaan varmistamaan tehokkaan yrityskauppavalvonnan edellytykset.

Yleinen tuomioistuin arvioi Illuminan väitteitä siitä, että siirtomekanismin soveltaminen asiassa oli yritysten oikeusvarmuuden ja ennakoitavuuden vastaista. Tuomioistuin korosti tämän edellyttävän, että yritys olisi saanut täsmällisiä, ehdottomia ja yhtäpitäviä tietoja luotettavista lähteistä, joiden vastaisesti komissio olisi menetellyt. Koska asiassa ei kyetty osoittamaan komission toimineen osapuolten oikeusvarmuutta vaarantavalla tavalla, Illuminan väitteet hylättiin ja komission kanta siirtomekanismista vahvistettiin.

Katse tulevaan: uuden käytännön vaikutukset yrityskauppoihin

Illumina on jo ilmoittanut valittavansa Euroopan unionin yleisen tuomioistuimen ratkaisusta Euroopan unionin tuomioistuimeen, minkä vuoksi asian käsittely tulee todennäköisesti jatkumaan vielä useita vuosia.

Komissio puolestaan ilmoitti 19.7.2022 epäilevänsä Illuminan ja Grailin rikkoneen niin kutsuttua stand still -velvoitetta, jonka mukaan yrityskaupan täytäntöönpanoon ei saa ryhtyä ennen kuin kilpailuviranomaiset ovat hyväksyneet kaupan. Velvoitteen rikkomisesta voi seurata osapuolille merkittäviä seuraamusmaksuja.

Tapaus osoittaa, että kilpailuvaikutusten arviointi on tehtävä jatkossa entistäkin huolellisemmin yrityskauppatilanteissa, joissa liikevaihtorajat eivät ylity. Yrityskauppaa suunnittelevien osapuolten kannattaa vastedes ottaa sulautuma-asetuksen 22 artikla huomioon jo kaupan neuvotteluvaiheessa ja mahdollisesti huomioida siirtomekanismiin liittyvät riskit kauppakirjassa. Siirtomekanismin uusi ohjeistus voi enenevissä määrin olla omiaan lisäämään yrityskauppojen täytäntöönpanoon ja aikatauluihin liittyvää epävarmuutta.

Kilpailuvaikutusten arvioinnissa tulee kääntyä komission 22 artiklan soveltamista koskevaan ohjeistukseen ja esimerkkeihin tilanteista, milloin yrityskauppa soveltuu todennäköisemmin komissiolle siirrettäväksi. Siirtomekanismin käyttö todetaan perustelluksi esimerkiksi, jos kaupan kohde on vastikään markkinoille tullut kilpailun kannalta potentiaalinen yritys taikka se harjoittaa merkittävää innovointia tai tutkimusta. Siirtomekanismi koskee erityisesti digitaali- ja lääkealan yrityksiä varsinkin silloin, kun kauppa-arvo on suuri verrattuna kohdeyrityksen liikevaihtoon. Siten uudesta ja epävarmemmasta oikeustilasta huolimatta komission ohjeistuksen perusteella on useimmiten ennakolta tunnistettavissa 22 artiklan todelliset riskitilanteet.