News & Views

Climate Goals in the EU’s State Aid Policy – Will the European Commission Start Granting Green Bonuses? (Available in Finnish)

7 December 2020

Authors: Meri Vanhanen (Associate) and Vanessa Hotta (Associate Trainee)

Ilmastotavoitteet näkyvät myös valtiontuissa – ottaako EU ilmastobonukset käyttöön?

EU:n tavoitteena on olla ensimmäinen ilmastoneutraali talous vuoteen 2050 mennessä ja tavoite pyritään saavuttamaan muun muassa Euroopan vihreän kehityksen ohjelman, niin kutsutun Green Dealin, avulla. Green Deal on suunnitelma, joka vie EU:n taloutta ilmaston ja ympäristön kannalta kestävään suuntaan. Green Dealissa asetetut ilmasto- ja ympäristötavoitteet näkyvät yhä konkreettisemmin myös valtiontukiasioissa.

Valtiontukisääntely vihreämmäksi

Euroopan komissio käynnisti vuonna 2019 unionin valtiontukisääntelyn arviointimenettelyn selvittääkseen, miltä osin sääntelyä tulee päivittää. Komission lokakuussa julkaiseman valmisteluasiakirjan mukaan valtiontuet ovat tärkeässä roolissa Green Dealin tavoitteiden toteuttamisessa ja sääntelyä on muutettava sen mukaisesti.

Komission mukaan valtiontukikontekstissa erityisesti energia- ja ympäristösääntelyllä tulee edistää EU:n hiilivapautta ja kiertotaloutta. Komission ympäristönsuojelulle ja energia-alalle annettavia valtiontukia koskevat suuntaviivat, joissa asetetaan raamit näiden alojen valtiontukien hyväksyttävyydelle, ovat keskeisessä roolissa. Suuntaviivat tullaan päivittämään Green Dealissa asetettujen ympäristötavoitteiden pohjalta. Komissio on aloittanut asiassa julkisen kuulemisen, ja uudistettujen suuntaviivojen on tarkoitus tulla voimaan jo vuoden 2021 aikana.

Myös vastikään hyväksyttyihin EU:n päästökauppaa koskeviin tarkistettuihin suuntaviivoihin tehtiin muutoksia ilmastoneutraaliustavoitteiden perusteella. Tarkistetut suuntaviivat korvaavat aiemmat suuntaviivat vuodelta 2012 ja tulevat voimaan tammikuussa 2021 uuden päästökauppakauden alkaessa.
EU:n kilpailukomissaari Margrethe Vestager on osallistunut ilmastokeskusteluun syksyn aikana muun muassa väläyttelemällä ”green bonus” -mahdollisuutta, jonka avulla jäsenvaltiot voisivat tulevaisuudessa myöntää enemmän valtiontukea sellaisille projekteille, jotka edesauttavat ilmastotavoitteiden saavuttamista. Esimerkkinä Vestager on maininnut kierrätysmateriaaleja hyödyntävät rakennusprojektit. Vastaavasti valtiontukea voitaisiin Vestagerin mukaan vähentää esimerkiksi saastuttavilta tehtailta tai voimalaitoksilta.

Ilmasto- ja ympäristönäkökulmat viimeaikaisessa tapauskäytännössä

Ympäristöasioita on pohdittu syksyn aikana eri kulmista myös unionin valtiontukia koskevassa tapauskäytännössä.

Euroopan unionin tuomioistuin (EUT) on muun muassa käsitellyt tapausta, jossa Iso-Britannia oli myöntänyt valtiontukea Hinkley Pointin ydinvoimalan rakentamiselle (C-594/18 P). Itävalta vaati päätöksen kumoamista. Sen mukaan uuden ydinvoimalaitoksen rakentaminen ei ole ympäristösyistä yhteisen edun mukaista. EUT totesi, ettei yleisiä ympäristöperiaatteita voida katsoa esteeksi ydinvoimalatuen myöntämiselle, eikä valtiontukia koskeva SEUT 107(3)(c) artikla edellytä, että tuella pyritään yhteisen edun mukaiseen tavoitteeseen. EUT:n mukaan ydinvoimaan suunnattua valtiontukea ei voida yksiselitteisesti pitää valtiontukisäännösten vastaisena.

Euroopan komissio puolestaan totesi hiljattain, että Saksan valtion kivihiilivoimaloille suuntaamat tarjouskilpailumekanismit, joilla kompensoidaan suunniteltua aiempaa kivihiilivoimasta luopumista, ovat valtiotukisäännösten mukaisia ja tukevat EU:n ilmastotavoitteita. Komission mukaan Saksan toimien positiiviset ympäristö- ja ilmastovaikutukset ovat suuremmat kuin toimista aiheutuvat mahdolliset kilpailuhaitat (SA.58181).

Ilmastoasioille painoarvoa julkisessa rahoituksessa

Euroopan unionissa valtiontuilla nähdään merkittävä rooli ilmasto- ja ympäristötavoitteiden saavuttamisessa. Ilmastonäkökulmien painottaminen sääntelyssä ja muussa unionin toiminnassa tulee todennäköisesti lisääntymään entisestään. Jatkossa ilmastonäkökulmiin panostaville yrityksille saattaakin olla paremmin julkista rahoitusta saatavilla, tapahtuipa se sitten Vestagerin ilmastobonusten tai joidenkin muiden instrumenttien kautta.