Our point of view

Legal Update: Lakiehdotus hankintalainsäädännön uudistamiseksi

19 May 2015

(available only in Finnish)
Print pdf-version

Lakiehdotus hankintalainsäädännön uudistamiseksi

Johdanto

Työ- ja elinkeinoministeriön asettama valmisteluryhmä luovutti ehdotuksensa hankintalain uudistamiseksi työministeri Lauri Ihalaiselle 13.5.2015. Hankintalain uudistamisen taustalla ovat julkisia hankintoja koskevat EU-direktiivimuutokset, jotka tulee saattaa kansallisesti voimaan viimeistään keväällä 2016.

Hannes Snellmanin asianajaja Mika Pohjonen osallistui uuden hankintalainsäädännön valmistelutyöhön ohjausryhmän jäsenenä edustaen Suomen Asianajajaliittoa.

Esittelemme Teille tässä muistiossa lakiehdotukseen sisältyvät uudistukset ja muutokset, jotka käsityksemme mukaan merkittävimmin vaikuttavat sekä hankintayksiköiden että yritysten toimintaan.

Kansalliset kynnysarvot

Lakiehdotuksessa esitetään, että kansallinen kynnysarvo eli hankintalain soveltamisraja olisi tavara- ja palveluhankinnoissa 60.000 euroa (nykyisin 30.000 euroa) ja sosiaali- ja terveyspalveluissa sekä muissa erityisissä palveluhankinnoissa 300.000 euroa (nykyisin sosiaali- ja terveyspalveluissa 100.000 euroa). Rakennusurakoissa kansallinen kynnysarvo säilyisi nykyisessä 150.000 eurossa.

Tavara- ja palveluhankintojen sekä sosiaali- ja terveyspalveluiden ja muiden erityisten palveluhankintojen osalta lakiehdotuksessa esitetään siten huomattavaa korotusta kansallisiin kynnysarvoihin. Lakiehdotuksessa kynnysarvojen nostoa perustellaan sillä, että kynnysarvojen nostolla pyritään vähentämään sekä hankintayksiköihin että tarjoajiin kohdistuvaa hallinnollista taakkaa. Hankintalain muotovaatimusten mukaisen kilpailuttamisen aiheuttamat välittömät ja välilliset kustannukset ovat usein kohonneet hankintojen arvoon nähden kohtuuttomiksi, jolloin kilpailuttamisesta saatavan taloudellisen hyödyn on arvioitu jäävän vähäiseksi.

Sidosyksikköhankinnat

Lakiehdotuksessa esitetään, että hankintalakia ei sovelleta hankintasopimukseen, jonka hankintayksikkö tekee sidosyksikkönsä kanssa. Edellytyksenä on, että hankintayksikkö yksin tai yhdessä muiden hankintayksiköiden kanssa käyttää määräysvaltaa sidosyksikköön. Hankintayksiköiden katsotaan yhdessä käyttävän määräysvaltaa sidosyksikköön, jos sidosyksikön toimielimet koostuvat kaikkien hankintayksiköiden edustajista ja jos hankintayksiköt voivat yhdessä käyttää ratkaisevaa päätösvaltaa sidosyksikön strategisiin tavoitteisiin ja tärkeisiin päätöksiin.

Lakiehdotuksen perusteluissa todetaan, että yksittäinen edustaja voi edustaa useita tai kaikkia sidosyksikköön määräysvaltaa käyttäviä hankintayksiköitä sidosyksikön hallintoelimissä. Tämä tuo huomattavasti joustavuutta sellaisten sidosyksiköiden hallintoon ja toimintaan, joilla on paljon omistajia.

Sidosyksikön tulee lisäksi harjoittaa vähintään 90 % toiminnastaan niiden hankintayksiköiden kanssa, joiden määräysvallassa se on. Lakiehdotuksen perusteluissa todetaan, että hankintadirektiivissä prosentuaalinen osuus oli määritelty 80 %:iin, mutta kansallisesti sidosyksikön vähäistä suuremman ulosmyynnin on katsottu olevan osin ongelmallista hankintalainsäädännön ja kilpailuoikeuden näkökulmasta ja siksi prosenttiosuus kansallisesti kiristettiin 90 %:iin. Tämä prosenttiosuus vastaa läheisesti myös oikeuskäytännössä muodostunutta tulkintalinjaa.

Lakiehdotuksessa esitetään myös, että hankintalakia ei sovelleta hankintasopimukseen, jonka sidosyksikkö tekee siihen määräysvaltaa käyttävän hankintayksikön kanssa tai saman hankintayksikön määräysvallan alaisen toisen sidosyksikön kanssa. Tämä on uudistus nykytilaan verrattuna. Nykyisin sidosyksikön esimerkiksi omistajakunnaltaan tekemät hankinnat tai sidosyksikön omistajakunnan omistamalta toiselta yhtiöltä tekemät hankinnat kuuluvat hankintalain soveltamisalaan.

Neuvottelumenettely

Lakiehdotuksessa esitetään neuvottelumenettelyn käyttömahdollisuuden lisäämistä huomattavasti verrattuna nykyiseen lainsäädäntöön. Hankintayksikön olisi hyväksyttävää käyttää neuvottelumenettelyä esimerkiksi hankinnassa, johon kuuluu suunnittelua tai innovatiivisia ratkaisuja. Samoin hankintayksikkö voisi käyttää neuvottelumenettelyä hankinnassa, jonka luonteeseen, monitahoisuuteen tai oikeudelliseen ja rahoituksen muotoon liittyvistä erityisistä syistä tai niihin liittyvien riskien vuoksi hankintasopimusta ei voida tehdä ilman edeltäviä neuvotteluja.

Neuvottelumenettelyä käytettäessä hankintayksikön on esitettävä hankintailmoituksessa, tarjouspyynnössä tai neuvottelukutsussa kuvaus tarpeistaan ja hankittavilta tavaroilta, palveluilta tai rakennusurakoilta vaadittavista ominaisuuksista sekä asetettava tarjousten vertailuperusteet. Hankintayksikön on lisäksi ilmoitettava, mitkä kuvauksen osat sisältävät vähimmäisvaatimukset, jotka kaikkien tarjousten on täytettävä.

Hankintayksikön on pyydettävä neuvotteluihin valituilta ehdokkailta alustavat tarjoukset, joiden pohjalta neuvottelut käydään. Hankintayksiköt voivat vertailla ja valita suoraan alustavan tarjouksen ilman neuvotteluja, jos tästä mahdollisuudesta on ilmoitettu etukäteen hankintailmoituksessa. Hankintayksikkö voi menettelyn aikana pyytää tarjoajilta uusia neuvottelujen perusteella mukautettuja tarjouksia. Hankintayksikön on neuvoteltava tarjoajien kanssa niiden jättämien alustavien ja mahdollisesti myöhemmin annettujen tarjousten perusteella tarjousten parantamiseksi. Neuvottelujen kuluessa hankintayksikkö voi myös muuttaa tarjouspyyntöä tai neuvottelukutsua. Hankintailmoituksessa tai alkuperäisessä tarjouspyynnössä taikka neuvottelukutsussa esitetyistä vähimmäisvaatimuksista ja vertailuperusteista ei saa neuvotella.

Neuvottelumenettelyn käytön lisäämistä julkisissa hankinnoissa voidaan pitää hyvin kannatettavana. Neuvottelumenettelyssä hankintayksikkö voi selvittää tarjoajien kanssa, millä tavalla ja millä ehdoilla hankinta voitaisiin laadukkaimmin ja kustannustehokkaimmin toteuttaa.

Hankintayksikön tulee kuitenkin valmistella hankinta huolellisesti, koska hankintayksikkö ei saa neuvotella hankinnan vähimmäisvaatimuksista eikä tarjousten vertailuperusteista. Hankintayksikkö ei saa myöskään muuttaa vähimmäisvaatimuksia eikä tarjousten vertailuperusteita neuvottelumenettelyn aikana. Tämän vuoksi hankintayksikön tulee hankintailmoituksessa tai alustavassa tarjouspyynnössä selkeästi ilmoittaa, mitkä sen asettamista vaatimuksista, ehdoista ja määrittelyistä ovat pakollisia vähimmäisvaatimuksia, joista ei voida neuvotella, ja mitkä puolestaan sellaisia, joista voidaan neuvotella.

Lakiehdotuksen perusteluissa todetaan, että hankintayksikkö voi ilmoittaa vaiheittaisessa neuvottelumenettelyssä eri vertailuperusteet tarjousten määrän vähentämiselle kuin lopullisten tarjousten vertailulle. Jo tällä hetkellä esimerkiksi allianssihankkeissa on toimittu tällä tavalla. Tämä myös turvaa kilpailun tehokkuutta ja objektiivisuutta, koska vaiheittaisessa neuvottelumenettelyssä tarjoajat saavat tarjoajien karsintaa koskevasta päätöksestä ja sitä koskevasta tarjousvertailusta tietoa toistensa tarjoamista ratkaisuista. 

Puitejärjestelyt

Lakiesityksessä todetaan, että puitejärjestelyyn perustuvat hankintasopimukset on tehtävä puitejärjestelyyn valittujen toimittajien ja sellaisten hankintayksiköiden kesken, jotka on selkeästi ilmaistu puitejärjestelyn kilpailutuksen hankinta-asiakirjoissa.

Lakiehdotuksen perusteluissa viitataan EU:n hankintadirektiiviin, jonka mukaan puitejärjestelyssä mukana olevat hankintayksiköt olisi ilmoitettava selkeästi joko nimeltä tai muulla keinoin, esimerkiksi viittaamalla tiettyyn hankintayksiköiden ryhmään selkeästi rajatulla maantieteellisellä alueella, jotta puitejärjestelyssä mukana olevat hankintayksiköt voidaan tunnistaa helposti ja yksiselitteisesti.

Lakiesityksessä tiukennetaan puitejärjestelyssä mukana olevien hankintayksiköiden määrittelyä. Tämä parantaa tarjoajien samaa tietoja puitejärjestelyssä mukana olevista hankintayksiköistä ja kilpailun kohteena olevan hankinnan suuruudesta.

Nopeutettu menettely

Lakiehdotuksessa esitetään, että avoimen ja rajoitetun menettelyn sekä neuvottelumenettelyn määräaikoja voidaan lyhentää, jos määräaikojen noudattaminen on näissä menettelyissä hankintayksikön asianmukaisesti perusteleman kiireen vuoksi käytännössä mahdotonta. Tarjousajan on kuitenkin oltava esimerkiksi avoimessa menettelyssä vähintään 15 päivää.

Lakiehdotuksessa sallitaan siten nopeutetun menettelyn käyttäminen myös avoimessa menettelyssä. Tämä on uudistus, sillä nykyisin nopeutettu menettely ei ole mahdollinen avoimessa menettelyssä. Uudistus on tärkeä sellaisissa poikkeustilanteissa, joissa hankintamenettely joudutaan toteuttamaan hyvin kiireisellä aikataululla esimerkiksi päätöksenteon tai rahoituksen viivästymisen taikka aikaisemman hankintamenettelyn keskeyttämisen vuoksi. Tällöin hankintamenettely voidaan nopeimmillaan toteuttaa 15 päivässä myös EU-kynnysarvon ylittävässä hankinnassa.

Hankinnan jakaminen

Lakiehdotuksen mukaan hankintayksikkö voi tehdä hankintasopimuksen erillisinä osina. Jos hankintayksikkö ei jaa hankintasopimusta osiin, sen tulee esittää perustelut sille, miksi osatarjoukset eivät ole sallittuja. Tarjoajat eivät kuitenkaan voi tehdä markkinaoikeuteen valitusta siitä, että hankintayksikkö ei salli osatarjouksia. Näin ollen hankintayksiköllä ei ole velvoitetta sallia osatarjouksia, vaan hankintayksiköllä on oikeus pyytää myös kokonaistarjouksia.

Hankintayksikön on ilmoitettava hankintailmoituksessa, voiko tarjouksen antaa yhdestä, useammasta vai kaikista osista. Jos tarjouksia voi antaa useammasta tai kaikista osista, hankintayksikkö voi rajoittaa niiden osien määrää, joihin saman tarjoajan tarjous voi tulla valituksi. Tällöin hankintayksikön on ilmoitettava hankintailmoituksessa niiden osien enimmäismäärä, joihin saman tarjoajan tarjous voi tulla valituksi. Hankintayksikön on ilmoitettava hankintailmoituksessa tai tarjouspyynnössä säännöt, joita se soveltaa ratkaistessaan, mihin osaan tarjoajan tarjous tulee valituksi, jos tarjoajan tarjous tulisi valituksi hankintailmoituksessa ilmoitettua enimmäismäärää useampaan osaan.

Lakiehdotuksen perusteluissa todetaan, että hankinnan osalta jakaminen voitaisiin toteuttaa esimerkiksi siten, että hankittavat tuotteet tai palvelut jaettaisiin erilaisiin tuote- tai palveluryhmiin taikka jakamalla hankintaa alueellisesti. Urakoissa jakaminen olisi mahdollista esimerkiksi osaurakoiden avulla. Puitejärjestelyissä jakaminen olisi mahdollista suorittaa myös siten, että puitejärjestelyissä otettaisiin puitejärjestelyyn useampi toimittaja, joita voitaisiin valikoida edellä mainittujen edellytysten mukaisesti.

Lakiehdotuksessa ei oteta kantaa siihen, voiko hankintayksikkö määritellä hankinnan osat pelkästään niiden euromääräisten arvojen tai suhteellisten osuuksien mukaan siten, että hankintayksikkö valitsee samanlaisille tavaroille tai palveluille useita toimittajia. Hankintayksikön näkökulmasta tämä voisi olla perusteltua, jos hankintayksikkö pyrkii esimerkiksi varmistamaan, että markkinoilla säilyy useita toimittajia tai jos hankintayksikkö haluaa itselleen vaihtoehtoja samanlaisissakin tavaroissa tai palveluissa. Tarjoajien näkökulmasta tämä kuitenkin rajoittaisi kilpailua, koska tarjouskilpailussa parhaaksi osoittautunut tarjoaja ei pääsisi toimittamaan edes kaikkia keskenään samanlaisia tavaroita tai palveluita. 

Tarjouspyynnön julkaiseminen samaan aikaan hankintailmoituksen kanssa

Lakiehdotuksen mukaan hankintayksikön on asetettava tarjouspyyntö, neuvottelukutsu ja niiden liitteet ilmaiseksi, rajoituksetta, suoraan ja kokonaan kaikkien saataville sähköisessä muodossa sinä päivänä, jona hankintailmoitus julkaistaan. Tämä koskee myös rajoitettua menettelyä, neuvottelumenettelyä ja kilpailullista neuvottelumenettelyä.

Tarjouspyynnön julkaiseminen samaan aikaan hankintailmoituksen kanssa on huomattava muutos nykytilaan verrattuna rajoitetussa menettelyssä, neuvottelumenettelyssä ja kilpailullisessa neuvottelumenettelyssä. Nykyisin näissä menettelyissä toimitaan käytännössä siten, että hankintayksikkö julkaisee hankintailmoituksen ja ehdokkaat alkavat laatia osallistumishakemuksiaan. Samaan aikaan hankintayksikkö voi vielä laatia tarjouspyyntöään.

Muutos tarkoittaa käytännössä sitä, että rajoitetussa menettelyssä, neuvottelumenettelyssä ja kilpailullisessa neuvottelumenettelyssä hankintayksikön aikataulu hankintaprosessissa kiristyy huomattavasti. Tarjouspyynnön tulee olla valmis samana päivänä kuin hankintailmoitus julkaistaan.

Ehdokkaiden ja tarjoajien kannalta muutoksella on positiivisia vaikutuksia. Tarjoajat saavat tarjouspyynnöstä enemmän tietoa hankinnasta kuin hankintailmoituksesta. Tämä vaikuttaa siihen, ovatko tarjoajat kiinnostuneita osallistumaan hankintaan. Samoin tämä vaikuttaa siihen, millaisen tarjoajaryhmittymän tarjoajat haluavat muodostaa esimerkiksi allianssihankkeissa tai muissa suurissa hankkeissa.

Muutos lisää myös hankintamenettelyn objektiivisuutta. Hankintayksikön ei ole mahdollista laatia esimerkiksi tarjouspyynnön ehtoja tai tarjousten vertailuperusteita siitä näkökulmasta, ketkä ovat tarjoajina, koska hankintayksikkö julkaisee tarjouspyynnön jo siinä vaiheessa, kun tarjoajista ei ole vielä mitään tietoa. 

Tarjouksen toimittaminen sähköisesti

Lakiehdotuksessa esitetään, että tarjoukset ja osallistumishakemukset on toimitettava sähköisesti. Lakiehdotuksessa on tästä joitakin erityistilanteita koskevia poikkeuksia, kuten tilanne, jossa tarjouksen yhteydessä tulee toimittaa pienoismalli.

Tarjousten toimittaminen sähköisesti nopeuttaa hankintamenettelyitä. Se on kuitenkin suuri muutos hankintamenettelyissä, vaikka jo nykyisinkin on käytössä sähköisiä kilpailutusjärjestelmiä. Tarjousten ja osallistumishakemusten toimittaminen sähköisesti edellyttää sähköisiä kilpailutusjärjestelmiä kaikissa hankintayksiköissä. Kilpailutusjärjestelmien tulee olla sellaisia, että tarjouksia voidaan esimerkiksi neuvottelumenettelyssä antaa useissa vaiheissa. Neuvottelumenettelyissä on myös lisääntynyt sellainen toimintatapa, jossa tarjoajat voivat täydentää tarjoustaan vielä hankintayksikön kanssa suoritettavissa työpajoissa. Sähköisen kilpailutusjärjestelmän tulisi olla sellainen, että myös neuvottelumenettelyn aikana täydentyvät tarjoukset voidaan toimittaa sähköisesti.

Lakiehdotuksen mukaan tarjousten sähköinen toimittaminen tulee voimaan yhteishankintayksiköiden osalta 18.4.2017 ja muiden hankintayksiköiden osalta 18.10.2018. Näin ollen tarjousten sähköisen toimittamisen osalta lakiehdotuksessa on pidempi voimaantuloaika kuin lakiehdotuksessa muutoin.

Ehdokkaiden ja tarjoajien soveltuvuuden selvittäminen

Lakiesityksen mukaan hankintayksikön on hyväksyttävä yhteinen eurooppalainen hankinta-asiakirja alustavaksi näytöksi siitä, että ehdokas tai tarjoaja täyttää hankintayksikön asettamat soveltuvuusvaatimukset ja ettei ehdokasta tai tarjoajaa koske mikään hankintalaissa säädetyistä poissulkemisperusteista. Ennen hankintasopimuksen tekemistä hankintayksikön on vaadittava valittua tarjoajaa toimittamaan ajantasaiset todistukset ja selvitykset soveltuvuusvaatimusten täyttymisestä.

Hankintayksikkö voi kuitenkin milloin tahansa hankintamenettelyn aikana pyytää ehdokkaita tai tarjoajia toimittamaan selvitykset ja todistukset soveltuvuusvaatimusten täyttymisestä hankintamenettelyn asianmukaisen kulun varmistamiseksi.

Lakiesityksen mukaan ehdokkaiden tai tarjoajien ei tarvitsisi vielä osallistumishakemuksen tai tarjouksen yhteydessä toimittaa selvityksiä ja todistuksia soveltuvuusvaatimusten täyttymisestä, vaan nämä tarkastettaisiin ainoastaan tarjouskilpailun voittajalta. Uudistus on hyvin kannatettava, koska se vähentää huomattavasti työtä sekä hankintayksiköltä että tarjoajilta.

Rajoitetussa menettelyssä, neuvottelumenettelyssä ja kilpailullisessa neuvottelumenettelyssä hankintayksikön on kuitenkin suositeltavaa tarkastaa soveltuvuusvaatimusten täyttyminen ja ehdokkaiden antamien tietojen oikeellisuus jo tarjoajien valintavaiheessa, jos hankintayksikkö rajoittaa tarjouskilpailuun valittavien tarjoajien määrää. Jos nimittäin tarjouskilpailun ratkaisemisen jälkeen ilmenee, että tarjouskilpailuun on päässyt mukaan tarjoaja, joka ei täytä soveltuvuusvaatimuksia, ja tarjouskilpailun ulkopuolelle on jäänyt tarjoaja, jonka olisi tullut päästä mukaan tarjouskilpailuun, virhettä ei ole mahdollista korjata muutoin kuin järjestämällä tarjouskilpailu uudelleen.

Hankintayksikön on suositeltavaa pyytää selvitykset ja todistukset tarjousvertailun jälkeen ennen hankintapäätöksen tekemistä siltä tarjoajalta, joka on ollut paras tarjousvertailussa. Jos hankintayksikkö pyytää selvitykset ja todistukset vasta hankintapäätöksen ja sen tiedoksiannon jälkeen, hankintayksikölle voi tulla ongelmia, mikäli tarjouskilpailun voittaja ei täytäkään kaikkia soveltuvuusvaatimuksia. Tällöin hankintayksikkö joutuisi hankintaoikaisuna poistamaan hankintapäätöksensä ja tekemään uuden hankintapäätöksen.

Osallistumishakemuksen ja tarjouksen tarkentaminen 

Jos tarjouksessa tai osallistumishakemuksessa olevat tiedot tai asiakirjat ovat puutteellisia tai virheellisiä taikka jos jotkut asiakirjat tai tiedot puuttuvat, hankintayksikkö voi lakiehdotuksen mukaan pyytää tarjoajaa tai ehdokasta toimittamaan, lisäämään, selventämään tai täydentämään puutteellisia tai virheellisiä tietoja tai asiakirjoja hankintayksikön asettamassa määräajassa.

Lakiehdotuksen perusteluissa todetaan, että tarjousmenettelyn joustavuuden ja sujuvuuden kannalta olisi tarkoituksenmukaista mahdollistaa ehdokkaiden ja tarjoajien antamissa asiakirjoissa olevien epäolennaisten puutteiden, ristiriitojen ja virheiden korjaaminen. Säännös mahdollistaisi myös sen, ettei hankintayksiköllä olisi velvollisuutta hylätä tarjouksia kokonaisuuden kannalta vähämerkityksellisten virheiden tai puutteiden takia.

Tarjousten täsmentäminen ja täydentäminen olisi sallittua, jos kysymys olisi epäolennaisesta puutteesta, ristiriidasta taikka virheestä. Sallittua olisi esimerkiksi pyytää tarjoajaa korjaamaan tarjouksessa oleva muotovirhe, kuten puuttuva allekirjoitus taikka täydentämään puuttuva tarjouksen voimassaoloa koskeva tieto. Sallittua olisi lisäksi pyytää tarjoajaa täsmentämään hinnoittelua koskeva virhe, kuten väärä valuutta taikka hinnoitteluyksikkö taikka ilmeinen hinnan suuruusluokkaa koskeva virhe (pilkkuvirhe tai vastaava), joka on esimerkiksi pääteltävissä muusta tarjouksesta. Samaten hankintayksikkö voisi antaa tarjoajan täydentää tarjoustaan sellaisten puuttuvien hintojen osalta, jotka eivät ole kokonaisuuden kannalta olennaisia. Tällaisia olisivat esimerkiksi hinnat, joita ei käytetä tarjousten vertailussa taikka osahinnat, joiden merkitys hintavertailussa on pieni. Tarjoajaa voitaisiin pyytää myös täsmentämään tarjoustaan sellaisten tarjouspyynnön vastaisuuksien vuoksi, jotka eivät ole olennaisia. Tällainen voisi olla esimerkiksi tarjouspyynnöstä poikkeava maksuehto. Hankintayksikkö voisi pyytää tarjoajaa myös toimittamaan tarjouksesta puuttuvan liitteen, jota ei käytetä tarjousten vertailussa ja jolla ei ole olennaista merkitystä, mutta joka on tarpeen esimerkiksi hankintasopimuksen tekemistä varten.

Hankintayksikön ei kuitenkaan tulisi sallia osallistumishakemusten taikka tarjousten olennaista muuttamista. Sallittua ei olisi pyytää täsmennyksiä, korjauksia ja täydennyksiä siten, että menettelyllä olisi olennainen vaikutus ehdokkaan tai tarjoajan asemaan. Siten hankintayksikön ei olisi sallittua pyytää tarjoajaa täydentämään tarjousta tarjousajan päättymisen jälkeen esimerkiksi pyytämällä tarjoajaa vaihtamaan tarjotun tarjouspyynnön vastaisen tuotteen taikka toimittamaan tarjousten vertailussa käytettävän merkityksellisen hinta- tai puuttuvan laatutiedon. Hankintayksikkö ei voisi myöskään pyytää tarjoajaa toimittamaan kokonaan puuttuvaa olennaista asiakirjaa, joka olisi tullut liittää tarjoukseen. Tarjoajan ei tulisi sallia myöskään poistaa tarjouksessa esitettyä selkeää ja tietoista varaumaa, joka liittyy esimerkiksi tarjouspyynnön sopimusehtojen hyväksymiseen taikka tarjouksen hinnoitteluun.

Hankintayksiköllä olisi harkintavaltaa siitä pyytääkö se ehdokkaita tai tarjoajia täsmentämään tai täydentämään asiakirjoja. Hankintayksiköllä ei sitä vastoin olisi velvollisuutta antaa ehdokkaille tai tarjoajille oikeutta täsmentää tai täydentää tarjouksia tai osallistumishakemuksia eikä tarjoajalla olisi oikeutta vaatia lisäaikaa ja mahdollisuutta tarjouksen loppuunsaattamiseksi hankinta-asiakirjojen vaatimalle tasolle.

Lakiehdotuksessa on riskinä, että tarjouksen tarjouspyynnön mukaisuutta ja tarjouksen hylkäämistä koskeva tulkinta tulee vaikeammaksi kuin nykyisin. Mahdollisuudesta täydentää tarjousta ja velvoitteesta hylätä tarjous voi muodostua veteen piirretty viiva. Lakiehdotuksen perustelut ovat kuitenkin hyvin konkreettiset ja yksityiskohtaiset ja niitä voidaan pitää onnistuneina. Lakiehdotuksen perusteluissa esitetyllä tavalla tarjouksen täydentämismahdollisuutta voidaan pitää kannatettavana.

Tarjousten vertailuperusteet

Lakiehdotuksessa esitetään, että hankintayksikön tulee esittää perustelut laadun huomioimiselle hankinnassa, jos se käyttää muissa kuin tavarahankinnoissa tarjousten vertailuperusteena pelkästään hintaa. Näistä perusteluista ei kuitenkaan voi valittaa markkinaoikeuteen. Hankintayksikkö on voinut huomioida hankinnan laadun esimerkiksi ehdokkaille ja tarjoajille asettamissaan soveltuvuusvaatimuksissa tai hankintasopimuksen ehdoissa. 

Lakiehdotuksen perustelujen mukaan kyseinen perusteluvelvollisuus on kansallinen lisäys eikä se perustu suoraan hankintadirektiiviin, vaan sen tavoitteeseen korostaa hankintojen laatuun liittyviä näkökohtia. Tarkoituksena on kiinnittää hankintayksikön huomiota erityisesti hankinnan laadullisiin näkökohtiin.

Lakiehdotuksen mukaan hankintayksikön on asetettava vertailuperusteet siten, että tarjoaja pystyy todentamaan niihin perustuvat tiedot tarjousten vertailua varten. Epäselvissä tapauksissa hankintayksikön on tosiasiallisesti tarkistettava tarjoajien antamien tietojen ja näytön paikkansapitävyys.

Lakiehdotusta voidaan pitää perusteltuna tarjoajien antamien epäselvien tietojen tarkistamisen osalta. Tarjouskilpailuissa on esiintynyt ongelmia tarjoajien antamien tietojen oikeellisuuden osalta esimerkiksi tarjoajan referensseissä, avainhenkilöiden kokemuksessa ja tarjottujen laitteiden tai tuotteiden ominaisuuksissa. Jatkossa hankintayksikön tulisi epäselvissä tapauksissa tarkistaa tarjoajan antamien tietojen paikkansapitävyys eikä hankintayksikkö saisi enää ottaa tarjousten vertailun pohjaksi suoraan sitä, mitä tarjoaja itse ilmoittaa tarjouksessaan.

Kansalliset hankinnat

Lakiehdotuksessa esitetään, että EU-kynnysarvon alle jäävissä niin sanotuissa kansallisissa hankinnoissa hankintamenettelyä kevennettäisiin ja joustavoitettaisiin nykyisestä. Lakiehdotuksen mukaan hankintayksikön on noudatettava hankinnan kilpailuttamisessa sellaista menettelyä, joka on tarkoituksenmukainen hankinnan kohteen ja tavoitteen toteuttamiseksi. Hankintayksikön on kuvattava käyttämänsä hankintamenettely hankintailmoituksessa tai tarjouspyynnössä.

Sote-hankinnat

Lakiehdotuksessa esitetään, että sosiaali- ja terveyspalveluiden sekä muiden erityisten palveluiden hankinnoissa kansallista kynnysarvoa eli hankintalain soveltamisrajaa korotettaisiin huomattavasti. Kynnysarvoksi esitetään 300.000 euroa (nykyisin 100.000 euroa). Lakiehdotuksen mukaan hankintayksikön on noudatettava hankinnan kilpailuttamisessa sellaista menettelyä, joka on tarkoituksenmukainen hankinnan kohteen ja tavoitteen toteuttamiseksi. Hankintayksikön on kuvattava käyttämänsä hankintamenettely hankintailmoituksessa tai tarjouspyynnössä.

Suorahankintojen osalta lakiesitys vastaa nykyistä hankintalakia. Hankintayksikkö voisi tehdä suorahankinnan ilman kilpailuttamista ainoastaan yksittäisissä tapauksissa, jos tarjouskilpailun järjestäminen tai palvelun tarjoajan vaihtaminen olisi ilmeisen kohtuutonta tai erityisen epätarkoituksenmukaista asiakkaan kannalta merkittävän hoito- tai asiakassuhteen turvaamiseksi.

Hankintasopimuksen muuttaminen ja yritysjärjestelyt sopimuskauden aikana

Lakiehdotuksessa on hyvin yksityiskohtaiset ehdot siitä, millä tavalla hankintasopimusta on hyväksyttävää muuttaa sopimuskauden aikana. Kiellettynä olennaisena sopimusmuutoksena pidetään muun muassa seuraavia tilanteita:

  1. muutoksella otetaan käyttöön ehtoja, jotka, jos ne olisivat alun perin kuuluneet hankintamenettelyyn, olisivat mahdollistaneet muiden kuin alun perin valittujen ehdokkaiden osallistumisen menettelyyn tai muun kuin alun perin hyväksytyn tarjouksen hyväksymisen tai jotka olisivat tuoneet hankintamenettelyyn lisää osallistujia;

  2. hankintasopimuksesta tai puitejärjestelystä tulee muutoksen jälkeen taloudellisesti edullisempi toimittajalle sellaisella tavalla, jota alkuperäisessä hankintasopimuksessa tai puitejärjestelyssä ei ollut määritetty;

  3. muutos laajentaa hankintasopimuksen tai puitejärjestelyn soveltamisalaa huomattavasti;

  4. sopimuskumppani, jonka kanssa hankintayksikkö on alun perin tehnyt hankintasopimuksen, korvataan uudella sopimuskumppanilla.

Sopimusmuutos on hyväksyttävä muun muassa, jos se perustuu hankintamenettelyn aikana tiedossa olleisiin sopimusehtoihin ja nämä ehdot ovat selkeät, täsmälliset ja yksiselitteiset ja ne eivät muuta hankintasopimuksen tai puitejärjestelyn yleistä luonnetta. Hyväksyttäviä sopimusmuutoksia ovat myös lakiehdotuksessa määritellyt lisähankinnat, jotka on välttämätöntä hankkia alkuperäiseltä toimittajalta tai sopimusmuutokset, jotka johtuvat ennakoimattomista olosuhdemuutoksista. Lisäksi hyväksyttäviä ovat vähäarvoiset sopimusmuutokset, jotka jäävät alle kansallisten ja EU-kynnysarvojen ja jotka ovat alle 10 prosenttia tavara- ja palveluhankinnoissa ja alle 15 prosenttia rakennusurakoissa alkuperäisen hankintasopimuksen arvosta. Jos näitä vähäarvoisia sopimusmuutoksia tehdään useita peräkkäin, niitä arvioidaan niiden kumulatiivisen nettoarvon perusteella.

Lakiehdotuksen mukaan hyväksyttävänä sopimusmuutoksena pidettäisiin sitä, että alkuperäisen sopimuskumppanin asema siirtyy yhtiön rakennejärjestelyjen, yritysostojen, sulautumisten ja määräysvallan muutosten tai maksukyvyttömyyden seurauksena kokonaan tai osittain toiselle toimittajalle, joka täyttää alun perin vahvistetut laadulliset soveltuvuusvaatimukset edellyttäen, ettei tästä aiheudu muita olennaisia muutoksia hankintasopimukseen eikä tällä pyritä kiertämään tämän lain soveltamista.

Edellä mainittu säännösehdotus on erittäin tärkeä yritysjärjestelyjen osalta. Suomessa tehdään jatkuvasti yritysjärjestelyitä, joissa järjestelyn kohteella on hankintasopimuksia julkisen sektorin kanssa. Lakiehdotuksessa todetaan, että yritysjärjestelyjen kautta sopimuskumppanin asema voi siirtyä kokonaan tai osittain toiselle toimijalle, kunhan tämäkin täyttää soveltuvuusvaatimukset. Säännösehdotusta voidaan tulkita siten, että myös liiketoimintakauppa on hyväksyttävä yritysjärjestely, kunhan myös järjestelyn kohteena olevan liiketoiminnan ostaja täyttää soveltuvuusvaatimukset.    

Hankintapäätöksen jälkeinen odotusaika lyhenee 21 päivästä 14 päivään

Lakiehdotuksessa esitetään, että EU-kynnysarvon ylittävissä hankinnoissa hankintapäätöksen jälkeinen odotusaika ennen kuin hankintasopimuksen saa tehdä, lyhenee nykyisestä 21 päivästä 14 päivään. Näin ollen jatkossa odotusaika olisi sama kuin pääsääntöinen valitusaika markkinaoikeuteen.

Uudistus on hyvin kannatettava. Kielto tehdä hankintasopimus jatkuu automaattisesti EU-kynnysarvon ylittävässä hankinnassa, jos siitä valitetaan markkinaoikeuteen. Näin ollen valitusaikaa pidemmälle odotusajalle ei ole tarvetta. Lisäksi pitkä 21 päivän odotusaika on haitannut hankintapäätösten täytäntöönpanoa niissä tilanteissa, joissa hankinnasta ei ole valitettu markkinaoikeuteen.

Ei erillistä valvontaviranomaista

Lakiehdotuksessa ei esitetä julkisiin hankintoihin erillistä valvontaviranomaista, vaan lakiehdotuksessa katsotaan, että nykyiset valvontamenettelyt ovat riittävät.

Uuden hankintalain voimaantulo

Lakiehdotuksen mukaan uuden hankintalain on tarkoitus tulla voimaan viimeistään 18.4.2016. Yhteinen eurooppalainen hankinta-asiakirja on kuitenkin laadittava sähköisesti käyttäen vakiolomaketta vasta 18.4.2018.  Lakiehdotuksen mukaan tarjousten sähköinen toimittaminen tulee voimaan yhteishankintayksiköiden osalta vasta 18.4.2017 ja muiden hankintayksiköiden osalta vasta 18.10.2018.

Lisätiedot:

Mika Pohjonen
Specialist Partner
Telephone: +358 9 2288 4454
Mobile: +358 400 735 742
mika.pohjonen@hannessnellman.com